Olkahinen

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 6. kesäkuuta 2015 kello 14.45 käyttäjän Tureku (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olkahinen on noin 2 000 asukkaanlähde? kaupunginosa Näsijärven rannalla Koillis-Tampereella.[1] Alue sijaitsee noin 12 kilometrin päässä Tampereen keskustasta ja noin viiden kilometrin päässä Koilliskeskuksesta. Olkahisen asuntokanta koostuu rivi- ja omakotitaloista. Alueen pohjoispuolitse kulkee valtatie 9.

Olkahisessa sijaitsee vuonna 2001 valmistunut Aitolahden uusi kirkko ja Suomen aluelennonjohto (entinen Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskus) Aitovuoressa. Olkahisen naapurikaupunginosia ovat Tasanne[1], Ojala[1] ja Nurmi[1], Niihama[1] sekä Kangasalan kunnan puolella Ruutana.

Olkahinen kuului Aitolahden kuntaan vuoteen 1966 asti, jolloin kunta liitettiin Tampereeseen. Olkahisen (Olkaisen) torppa mainittiin Hatanpään kartanon omistajan Idmanin kirjeessä vuodelta 1837. Olkahisen tila liitettiin myöhemmin Ketaran tilaan. Alueen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1976.[2] Kadunnimi Olkahittenperä on kansanomainen nimitys Olkahisenlahden perukalle, jota katu reunustaa.[3] Lassinlinnankadun nimi viittaa Lassi-nimiseen mieheen, joka tarinan mukaan piileskeli vihollisia Lassinlinnan saaressa Näsijärven Niihamanselällä Suomen sodan aikana.[4]

Olkahisen kaupunginosaan liittyvän Maurinkylän asuntoalueen syntyyn vaikutti kenkätehtailija Väinö Hyppönen, joka omisti Ketaran tilan. Hyppönen luovutti tilan maista alueen siirtoväen ja rintamamiesten asutettavaksi ehdolla, että se nimettäisiin Maurinkyläksi hänen sodassa kaatuneen poikansa Maurin (1909–1944) mukaan.[5]

Olkahiseen kulkee TKL:n bussi 28 ja Paunun 90 ja 95.

Lähteet

  1. a b c d e Leena Salminen, Janne Vainikainen, Kirsi Hämäläinen, Marko Nurminen: Tilastokatsaus Tampereelta 2007:2 (pdf) (sivu 21 ja 23) Joulukuu 2007. Tampereen kaupunki. Viitattu 23.7.2014.
  2. Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 210. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.
  3. Louhivaara 1999, s. 213.
  4. Louhivaara 1999, s. 212.
  5. Louhivaara 1999, s. 213.