Lähdekoodi sivulle Pius IX

=== Uudistusmielinen paavi ===

Paaviksi noustessaan Pius IX oli hyvin liberaali ja uudistusmielinen. Hänen ensimmäisiä tekojaan paavina oli armahtaa poliittiset vangit, mikä järkytti konservatiivista Eurooppaa.<ref name="heininen" /> Jo tällöin Itävallan kansleri [[Klemens von Metternich]] ennusti liberaalin paavin johtavan lopulta Kirkkovaltion tuhoon.<ref name="heininen">Heininen s. 100</ref>

Paavina Pius IX antoi Kirkkovaltiolle [[parlamentti|parlamentin]],<ref name="multiple2">Everyman's encyclopedia volume 9, 1978: 584.</ref> [[perustuslaki|perustuslain]] sekä [[hallitus|hallituksen]]. Hän myös salli Kirkkovaltiossa Gregorius XVI:n kieltämät rautatiet ja lakkautti sensuurin. Paavi oli kansan keskuudessa suosittu ja häntä kunnioitettiin,<ref>Heininen s. 101 ja 102</ref> mutta myöhemmin tilanne muuttui. [[Euroopan hullu vuosi|Vallankumousvuoden 1848]] keväällä Pius IX suostui kansanjoukkojen painostuksesta nimittämään Kirkkovaltiolle maallikoista muodostuneen hallituksen ja antamaan perustuslain, mutta huhtikuun lopussa hän myös ilmoitti, että kirkon johtajana paavi ei voinut ryhtyä sotaan katolista Itävaltaa vastaan.<ref name="ensyklopedia">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Katolisen ensyklopedian artikkeli aiheesta | Osoite = http://www.newadvent.org/cathen/12134b.htm | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =7.6.2014 | Kieli ={{en}} }}</ref> Paavia oli toivottu Italian yhdistymisen johtoon ja tämä päätös romahdutti Piuksen kansansuosion.

[[Kuva:Pius ix.jpg|thumb|left|200px|Paavi Pius IX valokuvassa. Hän oli ensimmäisiä valokuvattuja paaveja.]]
Syksyllä 1848 kuohunta Roomassa voimistui. Kirkkovaltion pääministeri [[Pellegrino Rossi]] puukotettiin kuoliaaksi parlamentin portailla, eräs paavin prelaatti ammuttiin hänen näyttäytyessään ikkunassa ja paavi itse joutui saarretuksi palatsiinsa. Pius pakeni Roomasta valepuvussa 24. marraskuuta ja asettui turvaan [[Gaeta]]n linnoituskaupunkiin. Paavin poissa ollessa Rooma julistettiin helmikuussa 1849 [[Rooman tasavalta (1849)|tasavallaksi]]. Pius vetosi katolisiin suurvaltoihin Ranskaan, Itävaltaan, Espanjaan ja [[Molempain Sisiliain kuningaskunta]]an. Ranskan joukot kukistivat Rooman tasavallan kesällä 1849 ja paavi palasi pääkaupunkiinsa 12. huhtikuuta 1850 oltuaan puolitoista vuotta poissa.<ref name="ensyklopedia" /> Hän sai valtansa ja Rooman hallinnan takaisin itselleen, mutta nyt Kirkkovaltio oli riippuvainen paitsi itävaltalaisista myös Ranskan joukoista. Alkuaan uudistusmielinen paavi oli järkyttynyt syvästi pääministerinsä murhasta, mikä sai hänet luopumaan haluistaan uudistaa vanhoillista Kirkkovaltiota. Maa palasi jälleen paavilliseen yksinvaltaan.

Piuksen paaviuden loppuaikana huomattavaa valtaa Kirkkovaltion maallisissa asioissa käytti [[kardinaalivaltiosihteeri]] [[Giacomo Antonelli]] aina vuonna 1876 tapahtuneeseen kuolemaansa asti.<ref name="ensyklopedia" />